Etusivu » Kehitysyhteistyö tarkasteluun Metsähistorian Seurassa

Kehitysyhteistyö tarkasteluun Metsähistorian Seurassa

Metsähistorian Seuran vuosi 2017 toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Seurassa ennen käsittelemätön aihe, suomalainen metsällinen kehitysyhteistyö, otettiin tarkasteluun ja aiheen parissa jatketaan. Tietoa välitettiin sekä jäsenille että ulospäin tilaisuuksissa, retkeilyllä, sähköisellä jäsenlehdellä Susikolla ja seuran kotisivuilla. Suomen itsenäisyyden kunniaksi valmisteltiin Padasjoella juhlakaski poltettavaksi, mutta sen poltto jouduttiin lykkäämään seuraavaan vuoteen perin juurin sateisen kesän johdosta.

Metsähistorian Seuran vuosi aloitettiin Talven Selän taittajisilla Tieteiden talossa. Aiheena oli suomalaisen kehitysavun pitkä kaari 1960-luvulta nykypäivään. Tilaisuudessa kuultiin useita alustuksia, joita pitivät pitkään metsällisissä kehitysapuhankkeissa tai niiden hallinnossa toimineet. Aiheena oli muun muassa Suomen metsäalan 60-vuotinen kehitysyhteistyö muutoksineen. Myös käytännön esimerkkejä esiteltiin.
Tilaisuudessa todettiin, että aiheen parissa on syytä jatkaa. Kuluvana vuonna on tehty suunnitelmat kokemusten jakamiseksi ainakin artikkelikokoelman luontoisen kirjan muodossa.

Seuran retkeily suunnattiin Savonlinnaan ja Punkaharjulle. Siihen osallistui yli 40 henkeä. Tutustumiskohteina olivat Lusto, Punkaharju ja Punkaharjun tutkimusmetsä. Useimmille retken osallistujille oli ennen käymätön kohde Laitaatsilta, merkittävä uiton kiinnekohta ja telakka Savonlinnassa. Metsäntutkimuslaitoksen historiateos julkistettiin retkeilyn yhteydessä. Retkeily päätettiin istuttamalla puita Punkaharjun tutkimusmetsässä olevaan sukupolvien metsään. Tämäkin oli osa Suomen 100-vuotisjuhlintaa. Alueelle on merkitty sata aarin kokoista istutusruutua, joihin kuhunkin istutetaan 15 tainta. Retkeläiset liittyivät lähes tuhannen istuttajan joukkoon. Istuttajien ikä vaihteli viidestä vuodesta liki sataan vuoteen.

Itsenäisyyden satavuotisjuhlan yhdeksi merkkitapahtumaksi suunniteltiin yhteistyössä Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa kaskenpoltto Padasjoella. Vesijaolla on poltettu edellisen kerran kaski vuonna 1917, joten tässäkin suhteessa on kyseessä satavuotisjuhla. Alue on Metsähallituksen hallinnoimaa tutkimusmetsää, jossa tutkimusta ylläpitää Luonnovarakeskus. Huhtakaski suunniteltiin ja hakattiin polttoon valmiiksi vuonna 2016. Alueen pinta-ala on 1,12 hehtaaria. Kesä 2017 oli niin sateinen, että kaskea ei päästy polttamaan. Niinpä se on tarkoitus polttaa seuraavana vuonna. Alueeseen kylvetään vilja, jonka oraaseen kylvetään männyn havaintokoelat. Näin toimittiin myös sata vuotta sitten. Satavuotinen koe saa arvoisensa jatkon.

Joka toinen vuosi yhteistyössä Luston ja Jyväskylän yliopiston kanssa julkaistava Vuosiluston, nyt jo 12. kerran tehtävän, tieteellisen metsähistoriajulkaisun aineisto on valmis. Kirjan aiheena on 'suomalainen metsäsuhde'. Se julkaistaan sähköisenä kirjana vuonna 2018. Aihetta tarkasteltiin tutkijaseminaarissa Jyväskylässä talvella 2017.

Seura toimii talvella 2017 tarkistetun, vuosille 2012–2017 laaditun strategian mukaan. Seuran päätoimialoiksi määriteltiin metsähistorian tutkimus, tallennus, harrastus ja viestintä. Näille toimialoille nimettiin valmistelevat työryhmät, jotka ovat aloittaneet toimintansa syksyllä 2017. Ryhmien työskentelyn avulla seuran toimintaa kehitetään edelleen. Metsämiesten Säätiö on seuran merkittävä rahoittaja. Vuonna 2018 on suunnitelmassa tavanomaisen toiminnan ohella pohjoismaisen metsähistoriakonferenssin järjestäminen yhteistyössä ruotsalaisten kanssa.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Antti Koskimäki, Metsähistorian Seura ry, koskix(at)hotmail.com, puh. 040 543 7118

www.metsahistoria.fi

Julkaistu: 20.11.2017